Olen ollut kauan hiljaa.

Olen miettinyt ja katsonut ulos ja sisään. Olen nähnyt, että olen liian kauan kellunut omassa itsessäni, riittänyt itse itselleni ja pitänyt oviani kaksin käsin kiinni.

Olen höpöttänyt, ollut vakavissani, saanut pahaa mieltä aikaan johonkin suuntaan, unohtanut ja muistanut.  
 

Nainen minussa on yhtäkkiä herännyt ja antautunut, alkanut siitä mihin se joskus jäi. En muista, en tiedä enkä välitä muistaa kuinka kauan sitten.

Olen leikkinyt valinnoilla ja mietin nyt onko niitä oikeastaan ollutkaan.

Nyt yritän kasvaa tähän hetkeen ja pysyä siinä mukana, unohtamatta eilistä ja häntä, joka minua ajattelee.
 

Sain ruusuja eilen. Keneltä? Häneltä, jota en voi ottaa tosissani, häneltä, jonka elämäntyyliä en koskaan voi kuvitella itselleni, sillä tämä maa ei ole minun loppuelämäni kohde. Häneltä sain ruusuja, jäähyväisruusuja.

Olenko aina, loppuelämäni lausumassa jäähyväisiä johonkin suuntaan, enkö jo anna periksi tässäkin?

Nämä ruusut eivät tuoksu, ne hehkuvat mutta minä pidän tuoksuvista ruusuista. Marjarannassa on viimekesäinen uusi ruusuni, kaunein ja rakkain. Tuoksuvin.

Nämä toistavat olohuoneen pöydällä niihin kätketyn kortin sanomaa: jää, jää, jää! Ja minun on paha mieli.Taas.

Olen tilannut lennon maaliskuun puolessa välissä, lennän  Zürichin kautta Helsinkiin. Zürichissä haluan tavata perheeni ja viettää hetkiä heidän kanssaan taas ennen pitkää eroa . Mutta myös talvivaatteeni ovat siellä ja ne on saatava mukaan Suomen tylyyn kevättalveen.

Tietysti tulen takaisin syksyllä, mutta nyt minun on mentävä, ennen aikojani.

Penang on nyt minun kotini, tavaroitteni, kirjojeni koti. Valintani kohde ja palaan tänne!

Tunnen kuitenkin, että minun on saatava taas kosketus Helsinkiin, elettävä edes hetken verran lapsuuteni maisemissa. On nähtävä ja koettava se miten paljon olen siitä irtautunut, etsittävä paikat, asiat ja ajatukset jotka kuuluvat sinne. Pantava kaikki oikeisiin lokeroihinsa, irrottauduttava taas ja todettava jo etukäteen tietäen, että ei mikään ole niin kuin ennen. On tajuttava ehkä lopullisesti, että paluuta ei ole, tai sitten on.

Haluan tämän vuoden aikana tietää, miten tästä eteeenpäin ja sitten elää sen mukaan.Tähän tietoon kuuluu Helsinki. Suomi.